Pitkäniitun kosteikko

Mittausten mukaan Enäjärveltä Poikkipuoliaseen virtaavassa Hulttilanjoessa ravinteet lisääntyvät matkan varrella. Haasteena on siis saada ylimääräiset ravinteet minimoitua Hulttilanjoessa.

Kosteikon paikkoja Hulttilanjoella

Vuonna 2013 suunnittelutoimisto Silvestris kartoitti mahdollisia kosteikon paikkoja Hulttilanjoen varrelta. Vasemmalla näkyvä järvi on Enäjärvi, oikealla Poikkipuoliainen. Kirjaimella B merkitty alue oli suunnitelmassa se paikka, johon Pitkäniitun kosteikkoa hahmoteltiin. Yleissuunnitelmasta on sen jälkeen edetty yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan.

Kosteikon paikkoja Hulttilanjoella

Vuonna 2013 suunnittelutoimisto Silvestris kartoitti mahdollisia kosteikon paikkoja Hulttilanjoen varrelta. Vasemmalla näkyvä järvi on Enäjärvi, oikealla Poikkipuoliainen. Kirjaimella B merkitty alue oli suunnitelmassa se paikka, johon Pitkäniitun kosteikkoa hahmoteltiin. Yleissuunnitelmasta on sen jälkeen edetty yksityiskohtaisempaan suunnitelmaan.

Kosteikon paikka Pitkäniitulla

Kuvassa on Pitkäniitun alavin osa, joka valittiin kosteikon paikaksi. Tässä pelto on ennen kaivuutöiden alkua. Keväisin tässä kohtaa on melko säännöllisesti ollut tulvaniitty, joka on ollut joutsenien kokoontumispaikkana. Tulvaherkkyytensä takia tämä osa ei ole soveltunut viljelylle erityisen hyvin.

Yksityiskohtaisempi suunnitelma

Vieressä on kuva Pitkäniitun kosteikon yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. Kuvassa näkyvän vesialueen pinta-ala on 6567 m2 kun taas koko kosteikkoalueen pinta-ala muotoiltuine reunoineen on 1,1 ha. Kosteikon keskellä on toden totta pieni saari.

Nyt kun kosteikko on valmistunut, seuraava haaste on saada oikeanlaista ravinteita sitovaa ja vettä puhdistavaa kasvillisuutta vesialueella ja ekologista monimuotoisuutta tukevaa kasvillisuutta pensaineen ja pienine puineen reuna-alueille.

Kosteikon kaivuutyöt

Kaivuutyöt tehtiin elokuussa 2016. Kaivuri taka-alalla. 

Kosteikkoprojektin loppuraportti: Loppuraportti - MK

Rantojen kasvittaminen

Kasvillisuuden istutusprojekti toteutettiin yhteistyössä Ojakkalan koulun kahden 5-luokan kanssa. Projektilla pyrittiin myös ympäristökasvatuksen keinoin lisäämään lähialueen asukkaiden keskuudessa tietoisuutta vesiensuojelun hyödyistä ja keinoista sekä innostamaan mukaan vesiensuojelutoimintaan.

Kasvien istuttaminen tapahtui 11.5.2017. Alla raportti projektista:

 

Pitkäniitun kosteikon rantojen kasvittaminen

Kasvillisuusseuranta

Oheiseen karttaan on merkitty 10 pistettä, josta seurannan valokuvat on otettu. Tarkoitus on siis ottaa valokuvat täsmälleen samasta paikasta ajan kuluessa, jotta voidaan visuaalisesti nähdä, kuinka kasvittuminen on kehittynyt. Luonnossa kartan pisteille on pystytetty numeroitu keppi, jotta tiedetään, mistä kohtaa kuvat pitää ottaa.

(Tässä kuva vielä suurennettavaksi: Pitkäniityn seurantapaalut )

Seurantakuvat

               18.06.2017                                                      23.09.2017                                                        27.06.2018                         

1
2
3
4
4
5
6
7
8
9
10
Huomioita 18.06.2017

- Kauriit olivat syöneet noin puolet herukoista kokonaan ja osia jäljellejääneistäkin, alla kuva yhdestä osaksi syödystä pensaasta:

- Kauriit olivat myös maistelleet pajupensaita, mutta ne olivat kuitenkin hengissä

.- Ritva Sallménin 12 salavasta vain yksi oli kokonaan kunnossa, toisesta alapuoli oli vielä kunnossa (latva kuivunut) ja muut olivat kuolleet. Oma arvaukseni on, että ne olivat kuivuneet, vaikka sää onkin ollut kostea. Koska niissä ei ollut kunnon juuripaakkuja, juuret eivät ilmeisesti ole kyllin hyvin pystyneet imemään. Tähän voi olla osasyynä se, että paikka on aika tuulinen ja huojuttaa puita, mikä voi estää juurien kehittymisen rauhassa.

- Muuten kaikki puut näyttivät hyviltä (paitsi yksi leppä, joka oli katkennut istuttaessa)

- Villejä kasveja oli nyt niin runsaasti, että istutetut ruohovartiset kasvit alkavat olla piilossa erittäin pienenä vähemmistönä

Huomioita 23.09.2017

- Herukat olivat nyt kadonneet kokonaan villien niittykukkien alle, niitä oli melkein mahdoton löytää, vaikka tiesi missä niiden piti olla. Alla kuva yhdestä herukkapensaasta. Mittakaavan vuoksi ihmisen jalat vieressä, villikasvien latva ulottuu osin metrin korkeudelle ja herukkapensasta tuskin näkyy:

- Pajupensaat olivat myös hävinneet villikasvien alle

- Jänikset olivat syöneet lähes kaikista istutetuista puista kuorta, mikä oli aiheuttanut kovaa tuhoa. Koivu oli kuollut.  Noin puolet tervalepistä näyttivät vielä hyvinvoivilta, toinen puoli oli kärsinyt. Alla kuva kuolleesta koivusta ja sen syödystä varresta.

- Ritva Sallménin yhdestä jäljellä olevasta salavasta kuorta oli syöty ja puun latvaosa oli kuollut.

- Villejä kasveja oli nyt niin runsaasti ja ne olivat kasvaneet niin isoiksi, että ne varmaan tukahduttavat kaikki istutetut ruohovartiset kasvit

- Ensimmäiset uposlehtiset vesikasvit saatoi nyt nähdä vedessä. Suurennettaessa ne näkyvät yllä olevassa kuvassa pisteestä 4. Lajinmääritystä ei tehty.

Huomioita 27.06.2018

- Kevät oli ollut poikkeuksellisen kuiva ja vedenpinta kosteikossa oli silmämääräisesti arvioiden parikymmentä senttiä alempana kuin edellisellä havaintokerralla 23.9.2017. Oli kuitenkin mielenkiintoista ja kiitollista havaita, että kosteikko ei ollut kuivunut eikä edes radikaalisti muuttunut näinkin epätavallisen kuivuusjakson aikana.

- Puiden osalta vain yksi salava kitui hengissä, sen sijaan melkein kaikki tervalepät olivat suhteellisen hyvässä kunnossa. Alla kuva sinnittelevästä salavasta:

 

- Pensaista pajut olivat toipuneet hyvin kauriiden ensimmäisen vuoden maisteluista, ne olivat nyt kaikki terhakoita ja niistä voi sanoa istutuksen olleen menestys. Sen sijaan herukat eivät olleet enää niin hyvässä kunnossa, neljä henkiinjäänyttä herukkapensasta löytyi, niistä varmaan pari voi kilpailla menestyksellä aluskasvillisuuden kanssa. Alla yksi selviytyneistä herukoista:

 

- Ruohovartisten kasvien istutuksesta voi sanoa, että villit kasvit ovat niin elinvoimaisia, että ne kyllä ottavat haltuunsa koko kosteikon ympäristön. Istutettuja kasveja voi tietysti vielä löytää joukosta, mutta kokonaisuuteen nähden niillä ei liene mitään merkitystä. Alla kuva villinä levinneistä osmankäämeistä:

- Uposlehtisiä vesikasveja on nyt jonkin verran kuten jo edellisenä syksynä. Kosteikon pinta-alasta ne eivät vielä peitä merkittävää määrää (ainakaan pintaan näkyvinä). Olisikin mielenkiintoista tietää, voisiko niitä istuttamalla nopeuttaa niiden leviämistä. Olisi mielenkiintoista ottaa selvää, käykö niiden "istuttaminen" siten, että kasvin osia heitetään veteen. Alla kuva villinä levinneistä vesikasveista:

 

Vaikuttavuusseuranta kesäkaudella 2018

Kosteikosta otettiin vesinäytteet 30.7.2018 ja 13.9.2018. LUVY analysoi nämä näytteet ja kirjoitti analyysistä raportin (alla). Yhteenvetona voidaan valitettavasti todeta, että kosteikko ei vielä kesällä 2018 täyttänyt odotuksia veden laadun puhdistamisesta tai ravinteiden ja kiintoaineiden sieppaamisesta. Sitä täytyy odottaa vielä niin kauan kunnes kosteikon kasvittuminen on edennyt niin pitkälle, että se sitoo paremmnin maa-aineksen, joka paljastui kosteikkoa rakennettaessa.

LUVY:n analyysit ja raportti kosteikon vedenlaadusta kesäkaudelta 2018